tiistai 29. heinäkuuta 2014

Uusi perheenjäsen

Meille muutti viime perjantaina uusi perheenjäsen ja onhan siitä pakko täälläkin hehkuttaa! Nimittäin pieni kissanpoikanen Nipsu. Kisu on tosi villi ja seurallinen, tykkää siis leikkiä ja olla rapsuteltavana. Ja kova kehräämään.
Noista susikoirista se oli vähän kauhuissaan, mutta alkaa selkeästi pikku hiljaa tottua niihin. :)

Todella kuumien kelien takia, me ollaan oltu ihan totaali treenitauolla ja on tuo lenkkeilykin vaihtunut enemmän uimiseen ja hengailuun pihalla. Nyt voisikin jo sitte kelit vähän viiletä kun mun kesäloma loppui!

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Lehtimäellä 5.7 - 11.7.2014

Taas koitti se kauan odotettu SPL-kesäleiri Lehtimäellä, valitettavasti viimeistä kertaa Lehtimäellä. Jäämme nyt sitten odottamaan, että missä se ensi vuonna on vai onko missää.

Olimme tänä vuonna Viiran kanssa Anne Parkkisen ja Johanna Sipiläisen metsäjälkiryhmässä ja keskityimme erityisesti jälkeen ja siihen miten siinä ruveta viemään eteenpäin.


Teimmekin pääasiassa helppoja motivointijälkiä, jotka olin itsellenikin merkannut hyvin. Tarkoituksena olikin saada Viiralle kova palo jäljelle. Hyvin tuntui toimivan se, että jompikumpi ohjaajista otti neidin hihnaan ja koira näki kun lähdin tekemää jälkeä, jonka jälkee se vietiin autoon. Jolloin se tiesi tasan tarkkaan mitä oltiin menossa tekemään kun sen autosta otin.

Ruokana jäljellä oli vielä oikeen herkku kissanruokaa, vaikka en yleensä tykkää käyttää muuta kun koiran omaa ruokaa ajattelin, että koska koira nykyään on niin ahne uskallan käyttää jotain oikeen herkkua. Tosin viimeisillä jäljillä ei rasiat enää paljoo kiinnostanut kun jälki oli tärkeempi. Silloin rupesimme tekemää vaikeampia jälkiä, jossa tulisi haastetta koiralle ja haasteen jälkeen tuli palkka, jolloin sille rasialle tuli merkitys.

Tulevaisuutta ajatellen Viiralle pitää jokain osa-alue tehdä erikseen eli jälki, janat ja kepit. Jana harjoittelua teki moni muu meidän ryhmässä, joten sain siihenkin hyvät neuvot ja vinkit. Kepeille olisi hyvä opettaa ensin naksuttimen käyttö, jolloin palkka tulee juuri oikeaan aikaan. Ja voisin kokeilla, että palkkaisi pallolla kepit, koska ruoka ei kumminkaan ole Viiralle se paras juttu. Ja paras olisi vielä tehdä eri osa-alueita kuureina.

Tottiksissa tehtiin pari ekaa treeniä samaa mitä kotonakin, perus seuraamista pallo kainalossa. Päätimme sitten opettaa Viiraa peruttamaan seuraamisessa, eli minä ja koira mennään takaperin, jolloin saisimme hyvän keinon jolla se tarkentaisi tekemistä ja pystyisi tekemään enemmän vaihtelua seuraamiseen. Ja näin ollen on neidinkin pakko olla tarkkana ja keskittyä tekemiseen.

Tyyne ja Viira
Nyt saa Viira rauhassa huilia tämän viikon, kun lähdemme vielä loppu viikoksi mökille. Saa nähä maltanko antaa koiran huilia vai teemmekö janaharjoituksia. =)

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Vastauksia kysymyksiin

Ajattelin nyt vastailla kysymyksiin vielä ennenkuin huomenna suunnataan Viiran kanssa taas Lehtimäelle tarkoituksena treenailla viikko metsäjälkeä, esineruutua ja tottista. Odotetaan innolla mistä saadaan valitusta, että ollaan menty ihan pieleen. Ei onneksi pahasti oo voitu mennä ku metsäjälkiä takana neljä ja esineruutuja samanverran. 

Tytöt leikkimässä.

Mutta kysymyksiin, kiitos kaikille kysyjille kysymyksistä.
-Miten paljon lenkkeilette päivässä? 
Meillä koirat käy  kolme kertaa päivässä pihalla. Kaksi lyhyempää lenkkiä (aamu- ja iltatarpeet) sekä yhden pitemmän lenkin, joka pyritään pitämään vähintään tunnin mittaisena. Tietysti on myös poikkeuksia esim. treenipäivinä lenkkeillään vähemmän ja joskus sitten reilusti enemmän jos saa lenkkiseuraa tms.
 
-Mitä koirasi syövät?
Viira syö Happy Dogin Irlanda ruokaa sekä lihaa, pääsääntöisesti possua.

Tyyne söi ennen samaa ruokaa, mutta nyt se syö tällä hetkellä eläinlääkäriruokaa muutaman säkin virtsakiteiden takia. Sekä sekin saa lihaa ja kalaa sen lisäksi.

Mun mielestä koirien pitää saada myös syödä lihaa eikä pelkkää nappulaa. Tosin meidän kummatkin koirat pysyy parhaimmassa kunnossa kun saavat reilusti lihaa. Meillä on. puolet nappulaa ja puolet lihaa.

-Koirien parhaat puolet?
Viiran parhaita puolia on yltiösosiaalisuus muita ihmisiä ja koiria kohtaan, eli sen kanssa on helppo mennä minne vain ja se rakastaa jos joku rapsuttelee sitä. Se on myös hyvin kuuliainen koira eikä paljoo tarvi ärähtää niin hölmöily yleensä loppuu. Neiti on myös konkari autoilija, joka onkin melkein sen toinen koti. Muutenkin erittäin mukava ja jännä neiti, tosin kukaan muu ei taida siitä hirveesti välittää kun minä. 

Tyyne taas on aika huomaamaton koira paitsi ruoka-aikana. Mutta se käy pötköttelemää paikassa ku paikassa ja ei jaksa stressata mitään. Ja vaikka se tuli kaupungista maalle se käyttäytyy paremmin kuin meidän maalaistollot ja ei vedä ikinä remmissä (outo saksanpaimenkoira). Mutta tarvittaessa treenikentällä se on kun toinen koira, eli hermot on todella kuulut tällä koiralla kauppahintaan.

-Mitkä ovat tavoitteet ja haaveet koiriesi kanssa?
 Viiran kanssa nyt on lottovoitto jos saadaa edes BH-koe joskus tehtyä ja ajella paljon jälkiä sille nytte. Meillä nyt on vähän jäänyt niin, että kuhan opin pitämään sen kanssa hauskaa ja nauttimaan sen kanssa tekemisessä ni siinäkin on mulle tarpeeksi tavoitetta!

Tyynelle on asetettu tälle kesälle se, että se käy BH-kokeessa ja mahdollisesti treenit rupeisivat menemään siihen suuntaan, että IPO-koe olisi tavoitteena myöhemmin.

-Onnellisimmat ja ylpeimmät hetkesi koiran omistajana?
Viiran kanssa on niitä kuopanpohjia käyty koluamassa niin paljon, että sen kanssa on myös helppo kokea onnellisia hetkiä. Yksi suuri oli se, kun sitä huusi ja se tuli luokse lenkillä ja vielä vauhdilla. Ja semmoinen pieni asia on nykyään ihanaa kun sille heittää palloa niin se tuo sitä! :D

-Treenatteko päivittäin? Miten pitkiä aikoja kerralla?
Ei me päivittäin, ohjatut treenit on kerran viikossa. Ja sitte muuten treenaillaan miten kerkiää, tietty jos on joku koe tulossa niin silloin treenataan useammin, mutta ei silloinkaan missään nimessä joka päivä, pitäähän koirallakin olla lepopäiviä.

Yksi tottistreeni kestää ehkä 5-10 minuuttia, sekin riippuu koirasta. Viiralla usein on lyhyempiä treenejä kun Tyynellä. Viira menee kentälle enemmänkin niin, että kun se on parhaassa tilassa ni pois. 

-Onko tarkoituksena hakea suojelusta tulos?
Viiran kanssa alan kallistua siihen, että sen tulokset tulee jostain muusta lajista, mutta Tyynelle ehdottomasti, jos vain kroppa kestää. 

-Mitkä muun rotuiset koirat kiinnostavat jos sakemannia ei saa valita?
Pitkakarvainen collie! Ja sen olenkin jossain vaiheessa ottamassa, joskin ajankohdasta ei vielä ole varmuutta. Se on ollut haavena mulla lapsesta asti, ja on haave minkä aion toteuttaa.

-Mitä rotua et voi missään nimessä edes harkita? Perustele.
En osaa niinkään rotua erotella tähän, mutta pienet koirat on semmoisia mitä en ota. Mitkään chihuahua, kääpiöpinserit ym. pienet rodut ei vaan kiinnosta, koska ne ei sovi mulle ja menee liian helposti rikki mun käytössä.

-Oletko tyytyväinen rotu valintaasi? Mitä hyviä ja huonoja puolia rodussa mielestäsi on?
Olen kyllä tyytyväinen. Hyviä puolia saksanpaimenkoirassa on se, että se on hyvin monipuolinen rotu ja sopii melkein lajiin kuin lajiin. Ja tykkää työskennellä omistajan kanssa ja ovat usein aikalailla ns. yhdenmiehen koiria, joskin myös kestevät käsittelyä myös muilta.

Huonoja puolia on se, että yksilöt ovat nykyään ihan liian usein liian suuria, eikä siihen kiinnitetä huomiota tarpeeksi jalostuksessa. Terveyttä en halua tähän ottaa, koska on niin paljon myös terveitä koiria ja sairaita löytyy ihan mistä tahansa rodusta nykyaikana.