Treeni ja terveyskuulumisia

On hieman taas venähtänyt pitkäksi tämä päivitystahti! Paljon on sattunu ja tapahtunut tässä ajassa.

Ensinäkin nyt on Viiran silmät ja polvet tutkittu virallisesti! Ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia ja polvet ovat 0/0, lääkärin mukaan kyllä niillä polvilla passaa juoksennella. Ja olen myös vaihtanut meidän tytöille nappulan, eivät syö enää Happy Dogia, vaan Eukanubaa. Ruoka on erittäin hyvin sopinut varsinkin Viiralle, joka käyttää ruuan paljon paremmin hyödyksi kun edellisen. Siitä on jopa tullut hieman pullea, tai siis lihakset on kasvanut paremmin ja kylkiluut ei enää paista!

Treenirintamalla on tosiaan aktivoiduttu kevään tullessa ja hirveä hinku on varsinkin mettähommiin. Tottiksia on tietysti veivattu koko talven yli ja voin sanoa, että Viira on ehdottomasti parhaimmillaan näin 3,5-vuotiaana. Jaksaa jo paljon pidempiä treenejä kerralla, ilman että menee matkalaukuksi. Noudot on nyt pienellä tauolla ja on keskitytty jääviin, joita olen myös tehnyt paljon ruualla. Eipähän tarvi kokoajan syöttää palloa, kun niihin tarvitaan mahdollisimman paljon onnistuneita toistoja.

Neiti on päässyt myös tekemää huppapuppa-puruja maalimiehen kanssa. Ja voin olla todellä tyytyväinen, itsekkin ohjaan koiraa huomattavasti paremmin, kun ei tarvitse niin tosissaan olla! Koiran itseluottamus on noussut taas hurjaa vauhtia ja se korvat pystyssä haukkuu maalimiestä viittä vaille löysillä liinoilla.

 Metsähommia on myös jo pikkuhiljaa aloiteltu, esineruudussa on käyty muutaman kerran. Ja oon ihan liian pitkään selkeesti haetuttanut vain yhtä esinettä, koska Viira on vähän oppinut et yks haetaan hyvin ja sen jälkeen ei tarvis enää tehdä mitään. Olen myös yhdistänyt tottista esineruutuun, eli teen seuraamista ennenkun lähetän sen etsimään. Eli se saa palkaksi etsiä. Nyt vaan koulutetaan hakemaan lisää esineitä!

Yksi jälkikin on saatu tehtyä, mutta ei meinaa vielä missään olla tarpeeksi sulaa metsää, mutta jälki meni ihan hyvin ekaksi kevään jäljeksi! Keppejä pitää vielä vahvistella paljon lisää, niihin reagoidaan, mutta ei tarpeeksi selkeästi.

Tänä vkloppuna  (17.4 - 19.4) suuntaamme Viiran kanssa auton kohti Kokemäkeä SPL:n kansallisten lajien leirille! Innolla odotetaan reissua. Ja sitten on toukokuun puolessa välissä myös Kultapapuleiri Hauholla.

Jospa nyt vähän muistaisi kirjoitella useammin ja tarkoitus olis myös päivittää blogin ulkoasua taas vähän keväisemmäksi. Tämän tekstin kuvat on kuvannut: Tiia Ekman. :)

Menneet ja tulevat tavoitteet

Joulu meni ja nyt odotellaan uutta vuotta, joten onkin aika taas kaivaa blogin kätköistä, mitä tavoitteita meillä oli vuodelle 2014 ja samalla julkaista myös ensi vuoden tavoitteet! 

Viira seuraa. Kuvaaja: Tiia Ekman

"Vuoden 2014 tavoitteet Viiralle:
- BH-koe, se olisi tarkoitus heti keväällä tai alkukesästä saada suoritettua, tai ainakin tällä hetkellä se tuntuu ihan mahdolliselta tavoitteelta.
- AD-koe on kanssa tavoitteena, eli minun pitää keväällä ruveta harjoittelemaan pyöräilyä.
- Jos ainakin yhdessä näyttelyssä kävis taas pyörähtämässä, ihan omaksi ja tuomareiden iloksi!
- Kohdunpoisto heti vuoden alussa
- Toivon mukaan ensi vuoden aikana selviä, että mitä tuosta neidistä tulee "isona", että soveltuuko se suojeluun vai keksitäänkö uusi harrastus."

Osa tavoitteista taas toteutui, varsinkin tuo minun mielestä kaikista mukavin, eli kävimme suorittamassa BH-kokeen hyväksytysti, joskin ajankohtana oli vasta syksy. Mutta se ei meitä haittaa. AD-koetta nyt ei taaskaan saatu käytyä polkemassa, mutta ehkä sitte ensi vuonna. Koira sen kyllä suorittaisi, on se niin vähällä vaivalla käynyt juoksemassa mun miehen kanssa sen 20km. 

Kohtu lähti tosiaan heti vuoden alussa ja voin sanoa, että siihen loppui meidän kohdalla kaikki terveyshässäkätkin! Ja nyt on koira elämänsä kunnossa. Myös neidin itseluottamus on noussut kohisten, kun jätimme purut tauolle/lopetimme, sen aika näyttää ja keskityimme kesän metsäjälkeen. :)

Kuvaaja: Tiia Ekman

Nyt onkin sitten aika paljastaa Viiran vuoden 2015 tavoitteet:
- Saada tottikset siihen kuntoon, että voimme korkata koeuran, eli ainakin JK1. Maastoissa tuskin tulee olemaan suurempaa ongelmaa.
- AD-koe, jos vaikka lahjois miehen ajelemaa. =)
- Jos saadaan JK1:nen tehtyä olisi tarkoitus viedä Viira näyttelyyn, koska silloin pääsisi käyttöluokkaan.
- Viralliset selkäkuvat
- Ehkä luonnetesti syksyn viimeisiin testeihin.

Myös Tyynelle on suunniteltu tavoitteita vuodelle 2015:
- Heti keväällä hirveän paljon jälkiä!
- Ja sitten tarkoitus korkata koe ura IPO1:llä.
- Keväällä luonnetesti
- Kohdunpoisto ja samalla viralliset selkäkuvat
- Pitää Tyyne fyysisesti hyvässä kunnossa

Aika vain näyttää miten tytöt kehittyy ja saadaan hommat luistamaan ja tavoitteet täytettyä. Innolla seuraavaan vuoteen ja treenejä todellakin jatketaan! Kiitos Tiialle ja Ilkalle, että jaksavat meitä katsella ja opastaa vuodesta toiseen treeneissä! :)

Tyyne puruissa.

Kultapapuleiri ja koetuloksia

Taas vähän jäänyt tää kirjoittelu ihan puolitiehen, mutta ei se mitää.

Ensin voisin kertoa kultapapuleiristä, jossa olimme 19.-21.9.2014. Ja päälimmäiseksi jäi mulle mieleen se, että olemme tehneet melkeinpä kaikissa osa-alueissa Viiralle aivan liian helppoja harjoituksia. Varsinkin jäljellä 200m ja puolen tunnin vanhetus on aivan liian helppo koiralle. Varsinkin ku se suoritti oikeen mallikkaasti 500m jäljen missä oli 5 kulmaa ja jopa yksi keppikin eksynyt sinne, muuten välipalkkoina oli palloja.

Vielä kun janan saisi parempaa jamaa niin voisi hyvin mielin jäädä talvitauolle treenaamaan keppejä. Tarkoitus oli nyt kokeilla, josko kepin tuominen olisikin Viiralle luonnollisempaa kuin maahanmenolla ilmaisu, mutta saa nähdä mikä sitten osottautuu luonnollisemmaksi. Vauhti ja itseluottamus jäljellä on noussut huomattavasti, joka myös tuntuu vaikuttavan muihinkin osa-alueisiin!

Tyyne BH-kokeessa

Sitten onkin ilo myös kertoa koetuloksia mitä meillä kotona on saatu tehtyä, ensin kävi Tyyne lokakuussa suorittamassa BH-kokeen Tommin kanssa. Ja nyt sitten Viira kävi suorittamassa samaisen kokeen 1.11.2014. Nyt voidaankin sitten ruveta veivailemaan noutoja ensin kesän oikeita kokeita varten!

Viira BH-kokeessa

 Viiran BH-koe nyt ei menny ihan täydellisesti, mutta itse olin jopa hieman yllättynyt, koska oisin veikannut, semmoista matkalaukkumallia. Mutta niin se Viira yllätti ja oli enemmänkin hieman riehakas ja meinas välillä mennä käpy ku ei palkkaa tullu, jolloin piti yrittää vapautella itseään. Hyvin jatkoi seuraamista lisäkäskyn jälkeen. Täyskäännöksistä saatiin vähän noottia, ehkä siksi ettei koira vielä oikeen osannut niitä. Tästä voikin syyttää ehkä ohjaajaa joka tajusi kahta viikkoa aikasemmin, ettei koira osaa sitä. :D

Kummatkin suoritukset tuli myös kuvattua, jos jotain kiinnostaa videoita nähdä voi linkkejä kysellä, mutta en halua niitä tähän suoraan laittaa. :)

Treenipäivitystä

Viiran kanssa on taas aktivoiduttu treenaamiseen helteiden jälkeen. Erityisesti tottiksia on tullut veivailtua.

Viira ja Nipsu "lenkillä"

Ja tällä hetkellä on otettu pallo pois kainalosta ja vähennetty huomattavasti pallon antamista ja lisätty lauma palkkausta, koska koira kumminkin osaa liikkeet teknisesti. Ja vaikka aina puhutaankin siitä, että pitäisi keskittyä ns. yhteen asiaan koiran kanssa kerralla treenissä. On Viiralle se kaikista pahinta myrkkyä, että toistetaan samaa asiaa kokoajan ja se laskee hyvin nopeasti vietillisesti. Eli nyt on sekoiteltu paljon eri asioita ja ei kaavalla. Niin koiralla pysyy mielenkiinto kokoajan ja se ei ikinä tiedä mitä tulee seuraavaksi. Ja jos ei keskittyminen pelaa tehdään ns. ansoja ja niissä painostetaan koiraa sanallisesti.

Ja palloa kun ei kokoaikaa heru rupee koira jo vähän turhautumaan ja parantaa tekemistään. Ja ku ei palkkaa kokoajan tule sen merkitys paranee. Ja palloon pureminen ja taistelu on parempaa. Tämä pätee Viiran kohdalla monessa asiassa, että palkka ei ns. kelpaa, jos ei sitä ole kunnolla ansainnut.

Viira ja Nipsu päikkäreillä

Metsähommissa on keskitytty janoihin ja tehty niitä pallolla. Ja vähän ollut hankaluuksia, koska Viiralle on siinä tilanteessa jälki paljon tärkeämpi kun pallo tai mikään ruoka. Joten on vähän hetsattu palloon janalla, että saa vauhtia sinne menoon. Katsellaan miten ne etenee näin vai pitääkö keksiä joku muu keino.

Parin viikon päästä suuntaamme taas Viiran kanssa kasvattajan järjestämälle leirille, eli innolla odotan pääsemistä treenailemaan paljon koko vkloppuna!

Blogitekstejen sekaan on laitettu todisteita siitä miten susikoirat haluavat vain syödä pienet kissanpoikaset ;)

Uusi perheenjäsen

Meille muutti viime perjantaina uusi perheenjäsen ja onhan siitä pakko täälläkin hehkuttaa! Nimittäin pieni kissanpoikanen Nipsu. Kisu on tosi villi ja seurallinen, tykkää siis leikkiä ja olla rapsuteltavana. Ja kova kehräämään.

Noista susikoirista se oli vähän kauhuissaan, mutta alkaa selkeästi pikku hiljaa tottua niihin. :)

Todella kuumien kelien takia, me ollaan oltu ihan totaali treenitauolla ja on tuo lenkkeilykin vaihtunut enemmän uimiseen ja hengailuun pihalla. Nyt voisikin jo sitte kelit vähän viiletä kun mun kesäloma loppui!

Lehtimäellä 5.7 - 11.7.2014

Taas koitti se kauan odotettu SPL-kesäleiri Lehtimäellä, valitettavasti viimeistä kertaa Lehtimäellä. Jäämme nyt sitten odottamaan, että missä se ensi vuonna on vai onko missää.

Olimme tänä vuonna Viiran kanssa Anne Parkkisen ja Johanna Sipiläisen metsäjälkiryhmässä ja keskityimme erityisesti jälkeen ja siihen miten siinä ruveta viemään eteenpäin.

Teimmekin pääasiassa helppoja motivointijälkiä, jotka olin itsellenikin merkannut hyvin. Tarkoituksena olikin saada Viiralle kova palo jäljelle. Hyvin tuntui toimivan se, että jompikumpi ohjaajista otti neidin hihnaan ja koira näki kun lähdin tekemää jälkeä, jonka jälkee se vietiin autoon. Jolloin se tiesi tasan tarkkaan mitä oltiin menossa tekemään kun sen autosta otin.

Ruokana jäljellä oli vielä oikeen herkku kissanruokaa, vaikka en yleensä tykkää käyttää muuta kun koiran omaa ruokaa ajattelin, että koska koira nykyään on niin ahne uskallan käyttää jotain oikeen herkkua. Tosin viimeisillä jäljillä ei rasiat enää paljoo kiinnostanut kun jälki oli tärkeempi. Silloin rupesimme tekemää vaikeampia jälkiä, jossa tulisi haastetta koiralle ja haasteen jälkeen tuli palkka, jolloin sille rasialle tuli merkitys.

Tulevaisuutta ajatellen Viiralle pitää jokain osa-alue tehdä erikseen eli jälki, janat ja kepit. Jana harjoittelua teki moni muu meidän ryhmässä, joten sain siihenkin hyvät neuvot ja vinkit. Kepeille olisi hyvä opettaa ensin naksuttimen käyttö, jolloin palkka tulee juuri oikeaan aikaan. Ja voisin kokeilla, että palkkaisi pallolla kepit, koska ruoka ei kumminkaan ole Viiralle se paras juttu. Ja paras olisi vielä tehdä eri osa-alueita kuureina.

Tottiksissa tehtiin pari ekaa treeniä samaa mitä kotonakin, perus seuraamista pallo kainalossa. Päätimme sitten opettaa Viiraa peruttamaan seuraamisessa, eli minä ja koira mennään takaperin, jolloin saisimme hyvän keinon jolla se tarkentaisi tekemistä ja pystyisi tekemään enemmän vaihtelua seuraamiseen. Ja näin ollen on neidinkin pakko olla tarkkana ja keskittyä tekemiseen.

Tyyne ja Viira

Nyt saa Viira rauhassa huilia tämän viikon, kun lähdemme vielä loppu viikoksi mökille. Saa nähä maltanko antaa koiran huilia vai teemmekö janaharjoituksia. =)

Vastauksia kysymyksiin

Ajattelin nyt vastailla kysymyksiin vielä ennenkuin huomenna suunnataan Viiran kanssa taas Lehtimäelle tarkoituksena treenailla viikko metsäjälkeä, esineruutua ja tottista. Odotetaan innolla mistä saadaan valitusta, että ollaan menty ihan pieleen. Ei onneksi pahasti oo voitu mennä ku metsäjälkiä takana neljä ja esineruutuja samanverran. 

Tytöt leikkimässä.

Mutta kysymyksiin, kiitos kaikille kysyjille kysymyksistä.

-Miten paljon lenkkeilette päivässä? 

Meillä koirat käy  kolme kertaa päivässä pihalla. Kaksi lyhyempää lenkkiä (aamu- ja iltatarpeet) sekä yhden pitemmän lenkin, joka pyritään pitämään vähintään tunnin mittaisena. Tietysti on myös poikkeuksia esim. treenipäivinä lenkkeillään vähemmän ja joskus sitten reilusti enemmän jos saa lenkkiseuraa tms.

 

-Mitä koirasi syövät?

Viira syö Happy Dogin Irlanda ruokaa sekä lihaa, pääsääntöisesti possua.

Tyyne söi ennen samaa ruokaa, mutta nyt se syö tällä hetkellä eläinlääkäriruokaa muutaman säkin virtsakiteiden takia. Sekä sekin saa lihaa ja kalaa sen lisäksi.

Mun mielestä koirien pitää saada myös syödä lihaa eikä pelkkää nappulaa. Tosin meidän kummatkin koirat pysyy parhaimmassa kunnossa kun saavat reilusti lihaa. Meillä on. puolet nappulaa ja puolet lihaa.

-Koirien parhaat puolet?

Viiran parhaita puolia on yltiösosiaalisuus muita ihmisiä ja koiria kohtaan, eli sen kanssa on helppo mennä minne vain ja se rakastaa jos joku rapsuttelee sitä. Se on myös hyvin kuuliainen koira eikä paljoo tarvi ärähtää niin hölmöily yleensä loppuu. Neiti on myös konkari autoilija, joka onkin melkein sen toinen koti. Muutenkin erittäin mukava ja jännä neiti, tosin kukaan muu ei taida siitä hirveesti välittää kun minä. 

Tyyne taas on aika huomaamaton koira paitsi ruoka-aikana. Mutta se käy pötköttelemää paikassa ku paikassa ja ei jaksa stressata mitään. Ja vaikka se tuli kaupungista maalle se käyttäytyy paremmin kuin meidän maalaistollot ja ei vedä ikinä remmissä (outo saksanpaimenkoira). Mutta tarvittaessa treenikentällä se on kun toinen koira, eli hermot on todella kuulut tällä koiralla kauppahintaan.

-Mitkä ovat tavoitteet ja haaveet koiriesi kanssa?

 Viiran kanssa nyt on lottovoitto jos saadaa edes BH-koe joskus tehtyä ja ajella paljon jälkiä sille nytte. Meillä nyt on vähän jäänyt niin, että kuhan opin pitämään sen kanssa hauskaa ja nauttimaan sen kanssa tekemisessä ni siinäkin on mulle tarpeeksi tavoitetta!

Tyynelle on asetettu tälle kesälle se, että se käy BH-kokeessa ja mahdollisesti treenit rupeisivat menemään siihen suuntaan, että IPO-koe olisi tavoitteena myöhemmin.

-Onnellisimmat ja ylpeimmät hetkesi koiran omistajana?

Viiran kanssa on niitä kuopanpohjia käyty koluamassa niin paljon, että sen kanssa on myös helppo kokea onnellisia hetkiä. Yksi suuri oli se, kun sitä huusi ja se tuli luokse lenkillä ja vielä vauhdilla. Ja semmoinen pieni asia on nykyään ihanaa kun sille heittää palloa niin se tuo sitä! :D

-Treenatteko päivittäin? Miten pitkiä aikoja kerralla?

Ei me päivittäin, ohjatut treenit on kerran viikossa. Ja sitte muuten treenaillaan miten kerkiää, tietty jos on joku koe tulossa niin silloin treenataan useammin, mutta ei silloinkaan missään nimessä joka päivä, pitäähän koirallakin olla lepopäiviä.

Yksi tottistreeni kestää ehkä 5-10 minuuttia, sekin riippuu koirasta. Viiralla usein on lyhyempiä treenejä kun Tyynellä. Viira menee kentälle enemmänkin niin, että kun se on parhaassa tilassa ni pois. 

-Onko tarkoituksena hakea suojelusta tulos?

Viiran kanssa alan kallistua siihen, että sen tulokset tulee jostain muusta lajista, mutta Tyynelle ehdottomasti, jos vain kroppa kestää. 

-Mitkä muun rotuiset koirat kiinnostavat jos sakemannia ei saa valita?
Pitkakarvainen collie! Ja sen olenkin jossain vaiheessa ottamassa, joskin ajankohdasta ei vielä ole varmuutta. Se on ollut haavena mulla lapsesta asti, ja on haave minkä aion toteuttaa.

-Mitä rotua et voi missään nimessä edes harkita? Perustele.
En osaa niinkään rotua erotella tähän, mutta pienet koirat on semmoisia mitä en ota. Mitkään chihuahua, kääpiöpinserit ym. pienet rodut ei vaan kiinnosta, koska ne ei sovi mulle ja menee liian helposti rikki mun käytössä.

-Oletko tyytyväinen rotu valintaasi? Mitä hyviä ja huonoja puolia rodussa mielestäsi on?
Olen kyllä tyytyväinen. Hyviä puolia saksanpaimenkoirassa on se, että se on hyvin monipuolinen rotu ja sopii melkein lajiin kuin lajiin. Ja tykkää työskennellä omistajan kanssa ja ovat usein aikalailla ns. yhdenmiehen koiria, joskin myös kestevät käsittelyä myös muilta.

Huonoja puolia on se, että yksilöt ovat nykyään ihan liian usein liian suuria, eikä siihen kiinnitetä huomiota tarpeeksi jalostuksessa. Terveyttä en halua tähän ottaa, koska on niin paljon myös terveitä koiria ja sairaita löytyy ihan mistä tahansa rodusta nykyaikana.