Treeniä, treeniä ja jälkikoe

Nyt on kyllä blogin kirjoittaminen jäänyt melkein kokonaan, mutta siihen on nyt hyvä syy kun varsinkin metsässä on tullu oltua oikeen urakalla Simpan kanssa.

Simpan kanssa on nyt tullu tehtyä ihan urakalla mettässä varsinkin janatreeniä ja tottistakin on hinkattu ihan urakalla. Varsinkin viime viikko meni niin, että koiralla ei montaa vapaa päivää ollut. Viikon kruunasi sitten meidän ensimmäinen jälkikoe, joka oli Orivedellä. Tulosta ei tullut, mutta se ei menoa haitannu, koska muuten tuli niin paljon positiivisia yllätyksiä. Pisteitä keräsin yhteensä 214p, joista maastosta 130p ja tottiksesta 84p.  Alla hieman selostusta kokeesta:

Jälki. Ensinäkin janalta tuli täydet pisteet 40p, koiran kun lähetin se kiersi yhden puun ja jo säikähdin, että se rupee tekemään omiaan, mutta sen jälkeen se lähti suoraan janalle ja siitä lähti seuraamaan jälkeä. Alussa jäljesti tosi hyvin, mutta keppejä se ei kyllä ilmaissut, sitten se jo hukkasi jäljenkin. Oli hyvin lähellä, etten lähteny kävelemään siinä vaiheessa metsästä, et ei tästä tuu mitään. Onneks sain pään pidettyä kasassa, ja sitten koira onneksi löysi kepin, josta oli sitten hyvä jatkaa eteenpäin. Tuloksena oli, että 4 keppiä löytyi, joista yksi oli viimeinen, josta sai onneksi enemmän pisteitä.

Esineruutu. Se sitten ei mennyt niinkuin oli suunniteltu, vaikka luulin, että se olisi se meidän vahvuus. Sitä yhtä vaadittua esinettä ei sitten löytynyt, harmi. Alkuun koira lähti hyvin etsimään, mutta kun ei löytynyt, niin se halu etsiäkkin laski. Noh, tietääpähän mitä treenata!

Tottis. Voi vitsi, miten olen ylpeä tästä. Seuraaminenhan nyt oli aikalailla hirveätä ja poikittamisesta tuli aikalailla sanomista. Ja viettiä voisi tietysti olla enemmän, mutta jotenkin myös toisaalta on kiva, että se on semmoinen tasanen puksuttaja ja sen tietää, että se ei todennäköisesti keksi mitään omiaan. Yhtään liikevirhettä ei tullut. Erityisesti noudot meni mun makuun hyvin. Ja se asia mitä pelkäsin, että koira ei lähde eteen menossa eteen ollenkaan. Se lähti kun tykin suusta ja juoksi aivan suoraan. Hyvä Simppa!

Viiran kanssakin on menty nyt tottiksessa eteenpäin, vaikka onkin myönnettävä, että pääpaino on ollut Simpan treenaamisessa. Mutta siis nyt on tehty sitä, että vietistä sivulle ja siitä on sanottu käsky "seuraa". Joskus palkattu pelkästään siitä et on rauhassa sivulla, välillä yhden askeleen jälkeen tai sitten kahden, sitä on vaihdeltu hyvin paljon, koska Viirasta on jo nyt havaittavissa, että se tuppaa ennakoimaan.