Aikoinani opin silloin kun Simppa leikattii vatsalaukunkiertymän takia, että mahdollisimman pian leikkauksesta kannattaa koira viedä hierojalle. Vaikka koira ei välttämättä näytä sitä, että on kipeä (sitä ne koirat ei vielä yleensä tee) niin se kun varoo jotain kohtaa. Jolloin se liikkuu epäpuhtaasti ja/tai jännittää jotain kohtaa, jolloin kroppaan tulee väistämättä jumeja ja kipeytyy.
Meidän vakkari hieroja Erika Hankalin on ruvennut nyt ottamaan uusissa tiloissa vastaan asiakkaita, joten Viirakin meni ekaa kertaa sinne. Ennen on kotona käynyt hoitamassa, mutta tuo paikka oli niin lähellä ja tuli hieman halvemmaksi. Pikkusen jännätti kyllä, että miten sinne rauhottuu ja yrittääkö pöhkiä muita ääniä. Onneksi siellä oli rauhallinen aika ja olisi varmaan rauhoittunut paremmin, mutta oli aika jumissa ja kipeä. Varsinkin takapää ja ranganseutu oli tosi tukossa.
Mutta nytten on onneksi neiti hoidettu, hieroja puhui kyllä vielä, että haluaisi ehkä hoitaa Viiran uudestaan n. 3 viikon päästä, että varmasti kaikki jumit aukeaa. Nyt on sitten eilen ja tänään saanut paljon ravia, mitä suositellaan että saa paikat varmasti auki. Onneksi mun mies on ruvennut treenaamaa juoksua niin Viira pääsi sen mukaan. Ja on ollu kyllä tosi väsynyt nyt pari päivää, että taisi ottaa aika koville hieronta.
Nyt on päästy onneksi taas ihan normaaliin rytmiin harrastusten, lenkkeilyn ja elämän suhteen. Eikä toivon mukaan tarvi hetkeen mennä moikkaamaan eläinlääkäreitä.
Sunnuntaina oli myös treenit, tottiksissa omistaja taas koki tajuamisia ja neidillä ei ollutkaan ihan helppoa, tehtiin asiat vähän vaikeammiksi. Eikä pallolle päässytkään niin helposti. Viiran purut oli hyvin Viiramaiset ja ohjaajalle tuli muistutus, että paljon enemmän pitää tapahtua eikä jäädä miettimää, koska muuten painuu koira passiiviseksi. Ei hyvä juttu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti